Miltä tuntuu, kun koko naapurusto haluaisi päästä lapsestasi eroon? Monelle vanhemmalle tämä on varmasti aika vieras ajatus. Miksi ihmeessä joku ajattelisi, ettei lapseni ole toivottu tyyppi lähiympäristössään.
Kuitenkin osalle vanhemmista lähiympäristön nurja
suhtautuminen omaan lapseen on hyvinkin tuttua. Erityisen vilkkaat, sosiaalisesti
haastavat ja helposti tulistuvat lapset joutuvat monesti hankauksiin
naapureiden ja toisten lasten kanssa. Kun tietyn lapsen toiminta synnyttää riitaa
kaveriporukassa tai tietty lapsi keksii aina ne hulluimmat ideat, ei kavereiden
vanhemmilta tai muilta lähiympäristön aikuisilta välttämättä riitä ymmärrystä
lasta kohtaan.
Tuskin tilanne on kuitenkaan niin paha kuin Eemeli-kirjassa
kuvataan. Itseni tämä kirjan kohta sai miettimään, kuinka vahvana äiti tuossa
tilanteessa jaksaa puolustaa lastaan ja uskoa tähän kaikesta huolimatta.
Eemelistä kertovassa tarinassa kissankulmalaiset keräävät kolehdin,
jotta voivat lähettää Eemelin Amerikkaan. He ovat niin läpeensä kyllästyneitä Eemelin
metkuihin, että antavat rahaa päästäkseen Eemelistä eroon. Tuohon aikaan rahat
olivat maaseudulla vähissä eli motivaation Eemelistä eroon pääsemiseksi on pitänyt
olla kova.
Mitä tekee Eemelin äiti, kun kyläläiset kiikuttavat
kolehtirahoja hänelle? Hän hätää rahantuojat pois, käskee heitä häpeämään ja muistuttaa,
että Eemeli on hyvä poika.
Äidin rakkaus kestää, vaikka koko kylä syrjii.
